Uusi prosenttioppi

Ojalan laskuopissa prosentti oli prosentti siis tämä joskus silloin kauan ennen internettiä silloin kun matematiikassa kaavailtiin uutta matematiikkaa eli joukko-oppia. Tiedäthän, a ei kuulu joukkoon b ja c:tä ei haluta mihinkään joukkioon. Uudesta matematiikasta  sitten luovuttiin kaikessa hiljaisuudessa.

Nykykauppiaat ovat ilmeisesti kaivaneet jostain uuden prosenttiopin jossa 20% on ehkä jotain tai jotain siltä väliltä jos siis edes on 20%.

Nyt tietysti joku vääräleuka sanoo, että onko sulle joku luvannut, että prosentti olisi prosentti. Täytyy myöntää, että ei ole eli kait se on sitte vaan todettava, että vittuako valitan.

markantalo1

-15%. Kaikki Windows kannettavat -20%

 

markantalo2

Tarkoittaako tuo nyt sitä, että jostain saa -15% alennuksen, mutta kaikki Windows kannettavat -20% paitsi juuri nyt vain -15%.

Kutsuttakoon tätä uutta prosenttioppia vaikka Markantalon prosentti-laskut ja -nousut

 

Reilu 10% alennus ehkä jostain

Nettianttilassa alkoi taas ALV-ale.

Etusivulla luvataan 20% ale lähes kaikesta.

anttilataasalvale

Tässä tapauksessa 19,36% on pyöristynyt 20prosenttiin.

Ja lähes kaikki on kaikki poislukien televisiot, matka- ja älypuhelimet, tabletit, kannettavat ja pöytätietokoneet, kamerat, pelikonsolit, alkoholipitoiset juomat, makeiset, tupakkatuotteet, elokuvaliput, sanoma- ja aikakausilehdet, lahjakortit, postimerkit ja Veikkaus sekä Lippupiste-tuotteet.

Asiakas taas saattaa olla sitä mieltä, että nyt saa Nettianttilasta reilun 10prosentin alennuksen tuskin mistään.

Heja Gigantten

Ostin suomalaisen kännykän suomalaisesta liikkeestä jos nyt Nokialaista voi enää suomalaiseksi kännykäksi sanoa tai Giganttia suomalaiseksi liikkeeksi.

gigantten

Yleensähän en mitään manuaaleja lue, mutta nyt olisi ollut tarvetta.  Ja manuaali löytyi boxista, mutta kielinä oli vain Tanska, Norja ja Ruotsi. Ja minä kun en näitä hallitse vaan kuningas tai no Tanskaahan taitaa hallita kuningatar, mutta oli miten oli Heja Gigantten ja pohjoismainen yhteistyö.

Kivinokan hiidenkirnut

Kun kerran kotiseudulla on hiidenkirnuja niin pitäähän niitä käydä katsomassa. Mikä oli helpommin sanottu kuin tehty. Mitään viitoitusta kirnuille ei ole ja Kivinokan sivuillakin on vain maininta, että metsästä löytyy. Muutaman kerran olin paikanpäällä käynyt niitä turhaan etsiskelemässä.

OpenStreetMapissa oli merkintä, jonka avulla sitten lopulta ne löysin vaikka merkki olikin väärässä paikassa jos GPS:ään on luottaminen.

hiidenkirnu

Tossa ne nyt sitte on, kauhee vaiva parin veden täyttämän montun takia.

hiidenkirnu1 hiidenkirnu2

Jos nyt joku kuitenkin haluaa näillä hiidenkirnuilla käydä niin seuraavassa jonkin sortin lähestymisohjeet.

Kirnuille päässee myös luontopolulta, mutta minä menin sinne Saunalahden rantaviivaa seuraillen.

Startti tapahtui Herttoniemen siirtolapuutarhan Pioonitien pohjoispäädystä.

hiidenkirnu6

Pioonitien loppupää kuvaajan vasemman kyynärpään kohdalla kuvan ulkopuolella. Kuvassa näkyvä polku sukeltaa metsään ja tästä paikasta on noin 400metriä kirnuille. Alussa polkuja on vain yksi, mutta syvemmältä metsässä polkuja on jo useampia. Kulje sitä lähimpänä rantaa kulkevaa väylää aina sinne kivilohkareille asti.

Kolmisen sataa metriä patikoituasi on polulla pieni nousu ”rantakalliolle”, jonka jälkeen korkeiden kuusien katveessa maaston aluskasvillisuus on vähissä ja alueella on paljon kaatuneita puita sekä patikoitsijoijen kasaamia risu/oksa-kasoja.

hiidenkirnu5

hiidenkirnu4

Kaatuneen puun takana näkyy runsaasti kivenlohkareita joiden takana näkyy kuvassa toinen kaatunut puu, ja tämän puun takana reilun kymmenen metrin päässä loivassa rinteessä kirnut ovat.

hiidenkirnu3

Tollanen loiva rinne kun löytyy niin siellä ne kirnut jossain lymyää.

Linkki Googlemapsiin

Google Mapin koordinaatit 60.19701, 25.01918 koordinaatit toiminnevat myös OpenStreetMapissa, että Nokian Heressä.

Stadilaiset ovatkin raumalaisia

kustaa_vaasa

Kustaa Vaasa

Stadilaisena tätä on vähän vaikea tunnustaa, mutta on nyt pakko tuoda tämä pitkään vaiettu synkkä historiallinen tosiseikka päivänvaloon, että stadilaiset ovatkin alunperin oikeasti raumlaissii niim pal.

helsingin_perustaminen

kellomaki

Näkymä Kellomäeltä Vironniemen suuntaan johon Helsingin keskusta siirrettiin 1600-luvun alkupuoliskolla. Kyseisellä mäellä Kustaa Vaasa piti kokousta Suomen säätyjen kanssa kunhan oli ensin ”turvannut” uuden itärajan.

1500-luvun alkupuolelle asti Ruotsi-Suomi oli osa tanskalaisjohtoista Kalmari-unionia, jota vastaan Ruotsissa nousi kapina. Kustaa Vaasan johdolla kapinalliset irroittautuivat Unionista ja Kustaasta tuli Ruotsi-Suomen kuningas. Suomessa veljekset Eerik ja Iivar Fleming kapinoivat Kustaan rinnalla ja valloittivat Suomen linnat Kustaa Vaasalle sekä ajoivat mm. Turkua ryöstelleet tanskalaiset pois Suomesta.

Flemingit olivat aina lojaaleita ruotsin hallitsevalle kuninkaalle. Eerikinpoika Klaus Fleming tosin valitsi hävinneen osapuolen 1590 luvulla kun hän taisteli Juhana III:n pojan Sigismundin puolella, Ruotsissa kapinaan noussutta Kaarle-herttuaa vastaan. Kaarle oli yhyttänyt kapinoivat Pohjanmaan talonpojat Flemingiä vastaan. Jaakko Ilkan johtamat kapinalliset ja Fleming kävivät Nuijasotana tunnetun taiston, jonka Fleming voitti, mutta vähän tämän jälkeen hän kuitenkin kuoli äkillisesti sairastuttuaan vuonna 1597.

Klaus Flemingin pojat Johan ja Olov jatkoivat pari vuotta taistelua Kaarle-herttuaa vastaan, mutta 1599 Kaarle valtasi Turun ja mestautti mm. Johanin ja Olovin ”Turun verilöylynä” tunnetussa joukkorangaistuksessa. Vuotta aiemmin oli Kaarle-herttuan joukot lyöneet Sigismundin joukot ja ottaneet valta-aseman Ruotsissa.

Kaarle Kustaan poika Juhana III oli avioitunut puolan kuninkaan sisaren kanssa ja heidän pojastaan Sigismundista tuli myös Puolan kuningas, jolle siis Flemingit olivat lojaaleja ja siis samalla myös ikäänkuin ruotsalaiskomentoa vastaan ja tästä syystä Klaus Flemingiä pidetään eräänlaisena Suomen itsenäisyyden esitaistelijana. Tosin joidenkin tulkinnan mukaan kyse oli vaan Klausin omien valtapyrkimysten vakiinnuttaminen ja kasvattaminen.

Erik ja Klaus Fleming toimivat myös aikoinan Suomen käskynhaltijoina eli siis ”presidentteinä”.

Turun linnassa on näytteillä A.Edelfeltin maalaus Kaarle-herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista jossa Kaarle-herttua repii Klausin ruumista parrasta. Kaarle oli, ensin Turun Linnan vallattuaan, avauttanut Klausin arkun varmistaakseen tämän todella kuolleen.

Stadin uimarannoilla tilaa

Ei ollu ruuhkaa Vuosaaren uimarannalla 12. syyskuuta, lämpötila tais olla hitusen alle 20astetta ja aurinko paistoi täydeltä terältä.

vuosaaren_uimaranta

eikä liioin Marjaniemen rannalla

marjaniemen_uimaranta

Hertsikan rantakin oli auringonpalvojista tyhjä, eikä oo mikään ihme.

hanhen_paska

On muuten hanhenskeida aika iso lörtsy ja niitä oli ranta täynnä. Eipä kiinnosta kesällä 2016 mennä Herttoniemen hiekkarannalle makoilemaan vaikka kaupunki ne skeidat sieltä keväällä putsailisikin. Käyn siellä vielä syksymmällä kuvaamassa näkyykö enää hiekan jyventäkään hanhenpaskan alta.